Kevät oli täällä tänään, mikä ihana valo ja lämpö! Juoksulenkillä silmäni ottivat kuvia meren kimaltelevasta aallokosta, Kasinonrantaan pyrähtäneestä hmisparvesta ja kotikadun krookuksista. Rantametsikköön oli laskeutunut lämmin rauha, vain linnut konsertoivat kilpaa - niin moni halusi olla solisti.
Kallis ystävä oli tänään päivällisvieraana. Valmistimme hänelle hartaudella risotto rimaveraa alle erbe, saltimbocca di risottoa (suussa sulavia tomaatti-risottonyyttejä), kiivi-camembert-avokado -salaattia ja tarte tatinia (ranskalaisresepti uudesta blogituttavuudesta Aurinko ja kuu). Myös lauantaina onnistuimme yllätykseksemme loihtimaan muikean brunssin jääkaapin lopuista; hedelmäjukurtti ja valkosuklaacroissantit loistivat pääosassa.
Ystävämme istuessa ja keskustellessa kanssamme useita tunteja mietin, että juuri tällaisen toivoisin jokaisen sunnuntain olevan. Täynnä rentoa yhdessäoloa, hyvää ruokaa, hyviä keskusteluja, eikä kiirettä mihinkään.
