 |
| Kuva: www.annaruohonen.com |
Olen viime aikoina miettinyt paljon pukeutumista. Oma tyylini on vasta muotoutumassa, vaikka olen saanut tilaisuuden luoda sitä melkein 31 vuotta.
Joillain ihmisillä tyylikkyys ja persoonallinen pukeutuminen tuntuvat onnistuvan luonnostaan, sisäsyntyisesti. Minulla pukeutumistaituruus on satunnaista. Haluaisin olla tyylikäs, tinkimättä persoonallisuudesta, ihan joka päivä. En vain kerran kuussa, kun planeetat ovat sopivassa suhteessa toisiinsa.
Kaksi sanaa, jotka tällä hetkellä kuvaavat suhdettani vaatteisiin ovat pidättyminen ja laatu. Pidättyminen liittyy tapaani ostaa yleisesti paljon vaatteita ilman, että niillä olisi kemiaa vaatekaapin muun sisällön kanssa. Laadun merkitykseen taas olen herännyt viimeistään nyt, kun puuvilla on muuttunut luksusmateriaaliksi ja pesulaput kirkuvat akryyliä ja viskoosia.
Tarkistuslista pukukoppiin:
A. tarvitsenko vai luonko tarvetta
B. onko vaate laadukas (ei puhdasta akryyliä/viskoosia)
C. miten monta yhteensopivaa vaatetta pystyn keksimään
D. istuuko vaate persoonaani ja väreihini ja
E. onko vaate kauniisti leikattu ja iskuuko leikkaus myös omaan vartalooni.
+ Lisäplussaa on, jos vaatteen on suunnitellut suomalainen ja se on jossain määrin eettisesti tuotettu.
Viime aikoina olen mieltynyt Nanson ja Miun vaatteisiin, jotka täyttävät monta kriteeriä. Uusimpia löytöjä ovat lisäksi olleet Paloni ja Second Chance -merkit.
Unelmoin Anna Ruohosen luomuksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihana kuulla sinusta!